Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. Joh 1:4-5
Jeesus, elämämme valo, kuin kirkas päivä, jolloin näemme mihin kuljemme. Jeesus tuli keskellemme ja antoi elämänsä meille. Näemmekö valon, joka loistaa hänen kasvoistaan vai onko peite sydämemme päällä, emmekä tiedä mihin menemme? Raamattu kertoo tien, minne mennä, Jeesus näytti kirkaustusvuorella opetuslapsilleen Herrautensa ja kirkautensa. Mekin voimme Jumalan armosta joskus nähdä Jeesuksen valon sairasvuoteella, kun joku läheisemme loistaa hiljasta Jeesuksen valo, kun läheisemme on jo osittain toisella puolen Jeesuksen kanssa ja odottaa koska Jeesus hakee hänet kokonaan luoksensa. Ja ehtoollisella voimme tavata läheisemme, joka on kuollut uskossa Jeesukseen, me täällä näkyvässä seurakunnassa ja läheisemme taivaallisessa seurakunnassa Jeesuksen kanssa. Sinne taivaalliseen seurakuntaansa Jeesus meitä kutsuu. Kuulethan hänen äänensä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.